urbanists.social is one of the many independent Mastodon servers you can use to participate in the fediverse.
We're a server for people who like bikes, transit, and walkable cities. Let's get to know each other!

Server stats:

558
active users

#kaupunkisuunnittelu

1 post1 participant0 posts today

Varoitus: pitkä kaupunkisuunnitteluräntti.

Tällaisia uutisjuttuja lukiessa harmittaa, ettei toimittaja vaivaudu tekemään muuta, kuin toteamaan numero. Sekin tehdään tavalla, joka antaa tilanteesta yksinkertaisen, mutta masentavan kuvan.

Jos vierailet Pitäjänmäessä, pystyt luultavasti heti näkemään, miksi täällä ei toimistobisnes menesty. Kaupunkisuunnittelu on monimutkaista, mutta sen voi yksinkertaistaa yhteen asiaan: Pitäjänmäki on aivan järkyttävän ankea paikka.

Se on täynnä ankeita teollisuusrakennuksia ja sielun näivettäviä bulkkikerrostaloja. Lähes jokaisella talolla tuntuu olevan oma pintaparkkipaikka ja luonnollisesti kaikki kadunvarret on varattu autojen säilyttämiseen. Kaiken kruunaa alueen halkova läpiajotie Pitäjänmäentie. Pitäjänmäki on alue, joka on kaikkea muuta kuin viihtyisä.

Kaikesta tästä negatiivisesta kirjoittelusta huolimatta näen itse Pitäjänmäessä ison potentiaalin. Yksi alueen parhaita puolia on sen erinomainen julkinen liikenne. Alueella on oma rautatieasema, sen läpi kulkee iso määrä busseja ja taannoin avattu pikaraitiotiekin kulkee sen läpi. Tämä olisi oivallinen tilaisuus kehittää kaupunginosaa ns. transit-oriented development (TOD) menetelmällä, eli julkinen liikenne edellä.

Kun juttelin viime vuonna paikallisen ravintolayrittäjän kanssa, kävi varsin selväksi, että vaikka heidän viiden tähden arvosteluja keräävä ja kohtuuhintaista ruokaa tarjoava nepalilainen ravintolansa on erittäin keskeisellä sijainnilla, asiakkaita ei vaan käy. Ravintola on kirjaimellisesti ratikka- ja bussipysäkin vieressä. Viime kesänä heillä oli terassikin, eikä siinä koskaan istunut ketään.

Kun katsoo ravintolan sijaintia, lopputulos ei ihmetytä: asfalttipeltoa, ankeita toimistolaatikoita, monta vuotta tyhjillään seissyt tontti, sekä tietysti meluava ja saastuttava autoränni. Kuka sellaiseen haluaisi tulla?

Pitäjänmäellä on julkisen liikenteen lisäksi myös muitakin merkkejä siitä, mitä alue voisi parhaimmillaan olla. Vaikka golf-kenttä keskellä Helsinkiä on järjetöntä maankäyttöä, se mahdollistaa kuitenkin sen, että Pitäjänmäellä on varsin hyvät ulkoilumahdollisuudet vehreässä ympäristössä.

Alueella on myös muitakin mukavia vihernurkkauksia, kuten Strömberginpuisto sekä Valimomestarinpuisto. Kävely näillä alueilla on kuin kurkistus siihen, miltä ihmisläheinen Pitäjänmäki voisi näyttää.

Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, joten en tiedä, kuinka hedelmällistä on kylvää alue täyteen toimistorakennuksia, kun edellisillekään ei ole tilausta. Toimistoille ei yksinkertaisesti ole samanlaista kysyntää, kuin vielä muutamia vuosia sitten.

Pitäjänmäki kaipaisi sellaista rakentamista, jossa yhdistyisi viihtyisä asuminen ja mahdollisuus yritystoimintaan. Ihmiset eivät halua asua ympäristössä, jossa ei ole palveluita, eivätkä palvelut halua tulla alueelle, jossa ei ole ihmisiä.

Näitä asioita ei voi vaan pudotella kartalle irrallaan muusta todellisuudesta. Samasta syystä pelkän ratikan lätkäiseminen alueelle ei tee alueesta mystisesti vetovoimaisempaa. Kyllä se parantaa sitä, mutta ratikan potentiaali jää hyödyntämättä.

Pitäjänmäen aseman läheisyyteen on tulossa kohtalaisen hyvältä kuulostavaa rakentamista, mutta edelleen ne ovat liian autolähtöisiä suunnitelmia. Alueen pitäisi päästä eroon betonipelloista ja autoränneistä. Pitäjänmäentien ei tarvitsisi olla läpiajotie. Läpi ajaminen ei hyödytä aluetta mitenkään, vaan köyhdyttää sitä.

Kaikesta huolimatta suunnitelmat kuulostavat ihan hyvältä ja olen aika varma, että ne vievät Pitäjänmäkeä oikeaan suuntaan.

Miksi näin pitkä töötti? Siksi koska asun Pitäjänmäessä. Viihdyn täällä, koska tämä toteuttaa täydellisesti 15 minuutin kaupungin vaatimuksia. Puhtaan palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta alue ei edes tarvitsisi palveluita. Palveluiden olemassaolo luo kuitenkin myös viihtyvyyttä. Se tuo ihmiset kaduille sen sijaan, että kaikki odottelevat ratikkaa, joka vie heidät palveluiden äärelle. Tämä voisi olla mahtava paikka, kun sitä rakennettaisiin ihmisille, eikä autoille.

helsinginuutiset.fi/paikallise

Helsingin Uutiset · Kartta näyttää Helsingin tulipunaiset alueet: Pikaratikkakaan ei tuo helpotusta tyhjien toimistojen piinaanYhä useampi toimisto on tyhjillään Helsingissä. Uusi alue nousi jaetulle kärkipaikalle.

Kävelin 200 metrin päähän ratikkapysäkille. Ratikka tuli minuutin päästä. 9 minuutin päästä olin perillä. Koska olin hieman etuajassa, kävin tekemässä ruokaostokset ja ostamassa itselleni aamupalaksi Köftis bulgurpiirakoita 🤤 Siitä jatkoin laboratorioon verikokeisiin. Labra oli aivan kaupan vieressä. Kävelin takaisin ratikkapysäkille ja ratikka tuli kahden minuutin päästä. Mupelsin piirakkani siinä ratikassa istuessa samalla, kun nautin aamuauringosta.

15 minuutin kaupunki on niin parasta! 🚊 🏙️ ♥️

Päivityksenä tähän, että yhdistyksenä haluttiin kiertoliittymä pois, koska se vie niin paljon tilaa uudella terveys- ja hyvinvointikeskuksen alueella. Millään kommenttikierroksella ei tehty mitään.

Kun asia meni käsittelyyn kaupunkiympäristölautakuntaan, niin lähetimme viestin sen jäsenille. He palauttivat tämän kohdan valmisteluun. Nyt tilalla on nelihaararisteys, jossa on korotettu risteys ja suojatiet sekä ylijatkettu jalkakäytävä.

Uudesta suunnitelmasta voi edelleen lähettää kommentteja: paatokset.hel.fi/fi/kuulutukse

Vaalimainosten lisäksi tulin ajatelleeksi juoksulla myös kaupunki- ja liikennesuunnittelua.

Siinä moottoritien vierellä kulkevaa jalkakäytävää tampatessa aloin miettiä, että mikä nykyisistä liikennesuunnittelun konsepteista tuntuu epäinhimillisimmältä. Luonnollisesti moottoritien vieressä juokseminen johti aika nopeasti siihen lopputulokseen, että se on juurikin se: moottoritien vieressä kulkevat jalkakäytävät ja pyörätiet.

Samalla, kun toiset ihmiset liikkuvat äänieristetyllä liikkuvalla olohuoneella, jossa on oma mikroilmasto, jalankulkijat ja kävelijät saavat sietää yli 80 dB:n melua ja hengittää keuhkoihinsa pölyä ja muuta paskaa, jota autoilijat nostattavat ilmaan. Tuntuu jotenkin mielenvikaiselta ajatella, että joku jossain teki suunnitelman ja totesi: "Jep, nyt näyttää hyvältä!"

Vaikka pyörittelin päässäni monia muitakin epäinhimillisiä ratkaisuja, tuo kellui pitkään päällimmäisenä.

Ja sitten muistin, että näiden jalkakäytävien varsille on sijoitettu myös bussipysäkkejä, jotka ovat usein sillan alla. Sillan, joka vaan vahvistaa sitä meteliä!

Päädyin lopulta siihen, että ehkä epäinhimillisin liikenneratkaisu on moottoriteiden varsille sillan alle sijoitetut bussipysäkit, joita ei ole mitenkään eristetty autoilijoiden aiheuttamalta meteliltä ja saasteilta.

Se jäi ainakin mieleen.

#TURKU! Minua voi äänestää kuntavaaleissa minua numerolla 634!

Politiikkaan minua motivoi kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Oma osaamiseni painottuu pitkälti opetuspuolelle, mikä onkin nykyään kuntien keskeisimpiä vastuualueita. Muutin perheeni kanssa Turkuun kesällä 2024. Kun luin turkulaisesta käytävättömästä koulusta, niin pedagogi sisälläni sanoi, että minulla todellakin olisi annettavaa turkulaiselle päätöksenteolle.

Turussa käydään kuumaa keskustelua ratikasta. Oma näkemykseni on, että ratikka on pitkän linjan investointi, jonka vuoksi ei pidä tuijottaa yksinomaan sen rakentamisen kustannuksia. Sitä paitsi ratikka tuo tutkitusti mukanaan investointeja, tuloja, työpaikkoja, yrityksiä ja asukkaita.

Pelkillä busseilla ei pystytä vastaamaan sekä asukasmäärän nousuun että ympäristövaikutuksiin. Enkä tarkoita vain yksinkertaista hiilijalanjälkeä vaan laajempaa kuvaa, joka sisältää myös mikromuovit. Primääreistä mikromuoveista 28 % on peräisin autojen renkaiden kulumisesta ajossa, jonka vuoksi myös paikallisliikenteen tulee painottua raiteisiin, pyöräilyyn ja jalankulkuun. Vaikka bussinrenkaistakin mikromuovia tulee, niin määrä on pienempi kuin vastaavan ihmismäärän tarvitsema yksityisautoilu.

Viimeisin Not Just Bikes -video on jälleen kerran osoitus siitä, että kun rakennat ympäristöä ihmisille, saat ihmisiä.

Bergen on varsin tyypillinen eurooppalainen kaupunki, joka monella tapaa tuhottiin 60-luvun autohuumassa. Kaupunki on kuitenkin ottanut hienoja askeleita oikeaan suuntaan ja korjannut vuosikymmenten takaisia virheitä.

Upea pyöräily- ja jalankulkutunneli on vain yksi osa kaupungin kehittymistä (ja videota). En ole koskaan käynyt Bergenissä, mutta ihan jo pelkästään tämän videon perusteella päätin, että joskus siellä on käytävä. Vaikka 60-luvun autoilusekopäisyyden arvet näkyvät yhä, Bergen vaikuttaa varsin viihtyisältä paikalta, joka on kehittymässä hienoon suuntaan!

youtube.com/watch?v=JCedclz03uI

Kuuntelin taas kerran keskustelua, missä todettiin, että ei kannata mennä bussilla, koska sillä kestää niin pitkään.

Kun sitten kyselin, että miksi sillä kestää niin pitkään, niin vastaus oli, että se joutuu (auto)ruuhkaan.

Jostain syystä keskustelua käytiin silti siihen tyyliin, että vika on bussissa, eikä suinkaan siinä yksityisautoilussa, joka aiheuttaa sen ruuhkan.

Pitää siis taas muistuttaa, että ruuhkat eivät johdu busseista, jalankulkijoista tai pyöräilijöistä. Ne johtuvat autoilijoista. Autoilijat eivät joudu ruuhkaan, he ovat ruuhka.

Tästä syystä bussit ja ratikat pitäisi rakentaa kulkemaan mahdollisuuksien mukaan omilla kaistoillaan ja erillään autoliikenteestä. Muuten ne päätyvät seisomaan samoissa ruuhkissa, kuin autoilijat.

Siis ihan asiallinen mielipidekirjoitus rakennuttamisesta ja kaupunkisuunnittelusta: viihtyisyyttä, luontoa ja väljyyttä pitäisi arvostaa.

Kirjoitus kuitenkin hajoaa atomeiksi, kun yksityisautoilun rajoittaminen onkin huono juttu.

Onko tämä kognitiivista dissonanssia?

Vieläkö Helsinki voidaan pelastaa yltiöpäisiltä suunnitelmilta? hs.fi/mielipide/art-2000011053

Helsingin Sanomat · Vieläkö Helsinki voidaan pelastaa yltiöpäisiltä suunnitelmilta?Rakennuttajilla on liikaa valtaa Helsingin kaupunkisuunnittelussa.

Aktivistit vastaavat muistopenkin suunnittelusta ja kustannuksista sekä sitoutuvat huolehtimaan penkin ylläpidosta sen asennuksen jälkeen.

– Sijoituslupa voidaan myöntää sitten, kun yhdistys on toimittanut suunnitelmasta tarkemmat kuvat.

Tarvittaessa suunnitelmaa tarkennetaan yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa.

Jussi Luomanen
kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö
Helsingin kaupunki

#Kaupunkisuunnittelu #Helsinki

Käveltävässä kaupungissa koululaisetkin voisivat kävellä turvallisesti kouluun.

Suojatiet, joiden pitäisi olla juuri tien ylittämistä varten, eivät annan mielerauhaa, vaikka pitäisi.

Neljä viidestä autoilijasta ajaa ylinopeutta koulujen lähellä: yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-201

Kirjoittajakin peräänkuuluttaa rakenteellisia muutoksia ja autoilijan käytöksen muutosta. Minä luotan enemmän rakenteellisiin muutoksiin.

Kouluja sivuavat kadut kävelykaduiksi!

Hesarin mielipide: hs.fi/mielipide/art-2000011026

Vaikka kovasti blokkaan kaikenlaista lätäkön takana tapahtuvaa, jaan sieltä yhden hyvin uutisen.

New York otti käyttöön ruuhkamaksut ja kuten arvata saattaa, ne toimivat aivan kuten ne lähes aina toimivat. Meteli ja saasteet ovat vähentyneet, julkisen liikenteen käyttöaste on parantunut ja ruuhkat ovat vähentyneet. Myös autolla tehtävät matka-ajat ovat nopeutuneet.

New York on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka hyvin ruuhkamaksut toimivat. Se teki sen fiksusti, sillä ruuhkamaksuilla rahoitetaan julkisen liikenteen kehitystä. Samalla kun autoilua vähennetään, vaihtoehtoisia kestäviä kulkumuotoja parannetaan.

Kun vastaavaa ehdotetaan muihin kaupunkeihin, vastustus ja kymmeniä vuosia vanhat bullshit-argumentit tulevat joka kerta vastaan. "Me emme ole New York", todetaan Chicagossa. Sama "Me emme ole X" -argumentti on tullut vastaan täällä Suomessakin, kun ruuhkamaksuja kaavailtiin Helsinkiin. Se on hassua, kuinka se on aina juuri se "meidän paikka", joka on niin ainutlaatuinen, etteivät mitkään hyväksi todetut ratkaisut toimi.

Mutta ruuhkamaksut toimivat.

chi.streetsblog.org/2025/02/12

chi.streetsblog.org · Never mind the naysayers: NYC-style congestion pricing would be great for Chicago - Streetsblog ChicagoBy practically all accounts, New York City’s congestion pricing initiative, which launched on January 5, is doing precisely what it’s supposed to: easing traffic congestion. You can get up to speed on exactly how the program is designed, from this explainer by Streetblog NYC’s Dave Colon. In a nutshell, the Big Apple’s new toll has […]