Varoitus: pitkä kaupunkisuunnitteluräntti.
Tällaisia uutisjuttuja lukiessa harmittaa, ettei toimittaja vaivaudu tekemään muuta, kuin toteamaan numero. Sekin tehdään tavalla, joka antaa tilanteesta yksinkertaisen, mutta masentavan kuvan.
Jos vierailet Pitäjänmäessä, pystyt luultavasti heti näkemään, miksi täällä ei toimistobisnes menesty. Kaupunkisuunnittelu on monimutkaista, mutta sen voi yksinkertaistaa yhteen asiaan: Pitäjänmäki on aivan järkyttävän ankea paikka.
Se on täynnä ankeita teollisuusrakennuksia ja sielun näivettäviä bulkkikerrostaloja. Lähes jokaisella talolla tuntuu olevan oma pintaparkkipaikka ja luonnollisesti kaikki kadunvarret on varattu autojen säilyttämiseen. Kaiken kruunaa alueen halkova läpiajotie Pitäjänmäentie. Pitäjänmäki on alue, joka on kaikkea muuta kuin viihtyisä.
Kaikesta tästä negatiivisesta kirjoittelusta huolimatta näen itse Pitäjänmäessä ison potentiaalin. Yksi alueen parhaita puolia on sen erinomainen julkinen liikenne. Alueella on oma rautatieasema, sen läpi kulkee iso määrä busseja ja taannoin avattu pikaraitiotiekin kulkee sen läpi. Tämä olisi oivallinen tilaisuus kehittää kaupunginosaa ns. transit-oriented development (TOD) menetelmällä, eli julkinen liikenne edellä.
Kun juttelin viime vuonna paikallisen ravintolayrittäjän kanssa, kävi varsin selväksi, että vaikka heidän viiden tähden arvosteluja keräävä ja kohtuuhintaista ruokaa tarjoava nepalilainen ravintolansa on erittäin keskeisellä sijainnilla, asiakkaita ei vaan käy. Ravintola on kirjaimellisesti ratikka- ja bussipysäkin vieressä. Viime kesänä heillä oli terassikin, eikä siinä koskaan istunut ketään.
Kun katsoo ravintolan sijaintia, lopputulos ei ihmetytä: asfalttipeltoa, ankeita toimistolaatikoita, monta vuotta tyhjillään seissyt tontti, sekä tietysti meluava ja saastuttava autoränni. Kuka sellaiseen haluaisi tulla?
Pitäjänmäellä on julkisen liikenteen lisäksi myös muitakin merkkejä siitä, mitä alue voisi parhaimmillaan olla. Vaikka golf-kenttä keskellä Helsinkiä on järjetöntä maankäyttöä, se mahdollistaa kuitenkin sen, että Pitäjänmäellä on varsin hyvät ulkoilumahdollisuudet vehreässä ympäristössä.
Alueella on myös muitakin mukavia vihernurkkauksia, kuten Strömberginpuisto sekä Valimomestarinpuisto. Kävely näillä alueilla on kuin kurkistus siihen, miltä ihmisläheinen Pitäjänmäki voisi näyttää.
Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, joten en tiedä, kuinka hedelmällistä on kylvää alue täyteen toimistorakennuksia, kun edellisillekään ei ole tilausta. Toimistoille ei yksinkertaisesti ole samanlaista kysyntää, kuin vielä muutamia vuosia sitten.
Pitäjänmäki kaipaisi sellaista rakentamista, jossa yhdistyisi viihtyisä asuminen ja mahdollisuus yritystoimintaan. Ihmiset eivät halua asua ympäristössä, jossa ei ole palveluita, eivätkä palvelut halua tulla alueelle, jossa ei ole ihmisiä.
Näitä asioita ei voi vaan pudotella kartalle irrallaan muusta todellisuudesta. Samasta syystä pelkän ratikan lätkäiseminen alueelle ei tee alueesta mystisesti vetovoimaisempaa. Kyllä se parantaa sitä, mutta ratikan potentiaali jää hyödyntämättä.
Pitäjänmäen aseman läheisyyteen on tulossa kohtalaisen hyvältä kuulostavaa rakentamista, mutta edelleen ne ovat liian autolähtöisiä suunnitelmia. Alueen pitäisi päästä eroon betonipelloista ja autoränneistä. Pitäjänmäentien ei tarvitsisi olla läpiajotie. Läpi ajaminen ei hyödytä aluetta mitenkään, vaan köyhdyttää sitä.
Kaikesta huolimatta suunnitelmat kuulostavat ihan hyvältä ja olen aika varma, että ne vievät Pitäjänmäkeä oikeaan suuntaan.
Miksi näin pitkä töötti? Siksi koska asun Pitäjänmäessä. Viihdyn täällä, koska tämä toteuttaa täydellisesti 15 minuutin kaupungin vaatimuksia. Puhtaan palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta alue ei edes tarvitsisi palveluita. Palveluiden olemassaolo luo kuitenkin myös viihtyvyyttä. Se tuo ihmiset kaduille sen sijaan, että kaikki odottelevat ratikkaa, joka vie heidät palveluiden äärelle. Tämä voisi olla mahtava paikka, kun sitä rakennettaisiin ihmisille, eikä autoille.
Siitä jatkoin laboratorioon verikokeisiin. Labra oli aivan kaupan vieressä. Kävelin takaisin ratikkapysäkille ja ratikka tuli kahden minuutin päästä. Mupelsin piirakkani siinä ratikassa istuessa samalla, kun nautin aamuauringosta.
